Sukeltaminen
Vauvauinnissa lapsia sukellutetaan. Sukeltaminen opetellaan vain, jos lapsen ns. sukellusrefleksi on vielä havaittavissa. Sukellusrefleksi katoaa vähitellen, yleensä 6-9 kuukauden ikäisenä. Ohjaaja näkee refleksin voimakkuuden ja osaa kertoa milloin sukeltaminen kannattaa aloittaa. Sukellukset aloitetaan esiharjoituksilla ja vesikannusukelluksilla. Lapsi oppii sukeltamisen taidon hyvin nopeasti. Kun sukellusrefleksi on poistunut, on sukeltamisesta tullut opittu taito. On kuitenkin muistettava, että sukeltaminen on vain yksi osa vauvauintia ja kaikessa edetään lapsen ehdoilla. Toiset lapset pitävät sukeltamisesta enemmän kuin toiset. Ohjaajat tekevät ensimmäiset sukellutukset ja opastavat vanhempia, jotta he voisivat toimia omatoimisesti. Jos kaipaat lisäneuvoja sukelluttamisen tai jonkin muun asian suhteen, kysy rohkeasti neuvoa. Ohjaajien tehtävänä on opastaa jokaista perhettä yksilöllisesti juuri heille tärkeissä ja ajankohtaisissa asioissa. Aloittelijat saavat aina enemmän huomiota kuin "vanhat konkarit".
Sukeltaessaan lapsi nielee hiukan vettä ja saattaa sukelluksen jälkeen yskäistä tai aivastaa. Se ei ole vaarallista. Joillakin lapsilla ilmenee ylireaktiota, jolloin lapsi jää hetkeksi pidättämään hengitystä vielä sukelluksen jälkeen. Sekään ei ole vaarallista. Veden juominen käy vaaralliseksi, jos lapsi juo yli 10% painostaan. Tämän vuoksi sukelluksissa noudatetaan alkeellista taulukkoa, jonka mukaan lapsi ei yhden uintikerran aikana saa sukeltaa useammin kuin hänellä on ikää kuukausina.
Lue seuraava osa tai palaa vauvauinnin perusteiden alkuun.
Helsingin Vauvauimarit
Anu Tuomaala
Puhelin: 050-5544889
